Viimeisiä hetkiä

Viimeinen viikko on nyt alkanut. Toisaalta se on hienoa, mutta haluaisin kumminkin pari viikkoa lisäaikaa. Hienoa se on siltä osin, ettei Suomessa tuijoteta jos puhun omaa äidinkieltäni, ei tarvitse kantaa enää kaupasta vettä, on mikro, kahvinkeitin ja kunnon kahvi sekä tietty sukulaiset ja koira. Lisäaikaa haluaisin, koska voisin vielä kierrellä paikkoja, ihmetellä maisemia, kokea uutta ja haastaa itseäni mukavuusalueen ulkopuolelle.

Paljon on kyllä tullut tehtyä. On käyty Wartburgin linnassa kävellen, kaksi kertaa Erfurtissa, Oktoberfesteillä ja ihan vaan kiertelemässä ja katselemassa. Päiväkodissa on päässyt leikkimään paljon erilaisia leikkejä, kuulemaan perinteisiä lauluja ja loruja, laulamaan suomalaisia unilauluja, avustamaan kaikenlaisessa toiminnassa  ja kuuntelemaan 2-vuotiaan minulle lukemaa iltasatua, kun minä en osannut paloautokirjaa hänelle lukea :D.